"The Set", löytämisen riemu ja cappuccinon resepti

Joskus on hetkiä, kun hehkulamppu syttyy pään päällä. Bean Here, Bean Theren blogauksen lukeminen oli mulle sellainen. Espresso ja cappuccino settinä, tottakai, miksiei, juuri näin. Tämän yhdistelmän olen tilannut usein peräjälkeen kahvilassa, mutta tilaukseni ei ole ollut erityisen tietoinen. Olen vain halunnut maistaa kahvia mustana ja maidolla. Settinä tämä on makumatka, jossa espresson eri sävyt tulevat monin tavoin esiin.

Silviassani on vakiomallinen kahva, josta tulee juomaa kahdesta nokasta ulos. Vakiomallisella kahvalla saa tehtyä kaksi espressoa kerralla. Näin tehty espresso on lyhyt: 24 g jaettuna kahteen kuppiin eli yksi espresso on noin 12 g (nokat eivat välttämättä jaa juomaa aivan tasan kuppien välillä).

Espresso on niin lyhyt, että se tulee juotua yhdellä suullisella. Mustan espresson hapokkuus ja aromit ovat hetken läsnä. Setin cappuccinolla saa maistaa vaahdotetun maidon makeutta ja espresson niitä sävyjä, jotka yhdistyvät maidon kanssa. Todellinen half and half. Tämä setti antaa paljon kahvinautintoa.

Löysin tähän saakka maukkaimman cappuccinoreseptin James Hoffmannin blogista. Jotta saan saman maidon ja kahvin välisen suhteen kuin Hoffmann, joudun laskemaan maidon määrän noin 64 grammaan. Espressokahvan filtterin suuruus vaikuttaa todella monessa paikassa! Espressokoneeni Silvian filtteri on 14 grammaa, minkä takia halutun uuttosuhteen espresso on 24 grammaa, minkä takia yksi shotti on 12 grammaa jne. Maitomäärä vaikuttaa cappuccinon makuun paljon.

Maidon lämpötila on tärkeää maun kannalta. Jos maidon kuumentaa liian kuumaksi, ei sen alta maista mitään. Hoffmannin alkuperäinen ohje oli ilmeisesti +45C, mitä kommenteissa kuitenkin pidettiin kovin alhaisena. Perusohje vaahdotetulle maidolle on monissa teksteissä +65C, joten Hoffmannin modattu +55C on sekin alhainen. Tavoitteena on herkullinen, nopeasti juotavissa oleva kahvijuoma. Tämän tavoitteen Hoffmannin resepti saavuttaa leikiten.

Hoffmannin blogi on arvoltaan silkkaa kultaa. Blogista löytyy todella paljon hyvää tietoa niin kahvin lähtökohdista, kahvijuomien valmistamisesta ja kahvin paahtamisesta. James Hoffmann on baristamaailmanmestari vuodelta 2007, joten blogissa on paljon yleistä kahvialan keskustelua. Lukijan kannalta on mukavaa, että hän kirjoittaa asioista kepeästi, mutta tarkasti.

Halusin palkita näin hyvän homman jotenkin. Hoffmann on mukana pienpaahtimo Square Mile Coffeessa ja kirjoitusten imponoimana rohkaistuin tilaamaan kahvia suoraan Square Mile Coffeen verkkokaupasta. Sieltä saapui espresso Blackburn Estate AA, joka on kevyt, marjaisa ja mukavan hapokas.

Square Mile Coffee suosittelee, että kahvipavut kulutetaan kuukauden sisään paahtopäivästä, niinkuin Tim Wendelboekin. Tähänastiset kokemukseni papujen maun muuttumisesta saavat minut samalla kannalle. Vaikka pavut olisi paahtanut kuka tahansa guru, niiden maku alkaa olla kuukauden päästä toinen. Ihmettelenkin, miksi suuret valmistajat antavat pahimmillaan parasta ennen -päiväyksen yli 18 kuukauden päähän? Jotain hassua siinä on. Paahdettu kahvi on tuoretuote.

Espresso on Suomessa trendi-ilmiö. Internet mahdollistaa nykyään tiedon nopean leviämisen ja keskustelut, joihin osallistumalla osaamistaan voi kasvattaa. Kenties siksi trendi kahvin tason nousussa leviää nopeasti - Suomessakin ensimmäiset paikat, joissa espressopohjaiset juomat olivat “iso hitti”, olivat saapuneet vasta 90-luvulla. Helsinkiin rantautuneet Robert’sit, Wayne’sit ja Coffee Houset matkivat Starbucksia, mikä oli saanut vastaavanlaisen kahvibuumin alkuun USAssa.

Pienet paikat ilmeisesti kykenevät vasta nyt saamaan erityisiä raaka-aineita kohtuullisin kustannuksin ja vaivoin. Tämä koskee niin pienpaahtimoita kuin kahviloitakin. Internetin ihme on laskenut tiedon saannin ja kahvin valmistuksessa tarvittavien välineiden kustannuksia pienemmiksi, mikä mahdollistaa tälläisen kaupanteon - ainakin näin oletan. En muista, että Suomessa olisi juuri ennen 2000-lukua myyty tässä mittakaavassa kotikeittäjille juuri muuta kuin suodatinkeittimiä ja mokkapannuja. Suomalainen kahvikulttuuri on ollut voimakkaasti pannukahvin ja suodatinkahvin kulttuuria. Internet toi meidänkin ulottuvillemme espresson kotona tekemisen riemun, ainakaan verkkokeskusteluja menetelmistä ei aiemmin ole voinut vaivoitta käydä.

Eri maissa on ollut omanlaisiansa kahvikulttuureja. Brasiliassa tavallisin kahvi juodaan tyyliin “café con leite”, puolet vahvaa kahvijuomaa ja puolet kuumaksi keitettyä maitoa. Jollain lailla se muistuttaa ranskalaisten Café au lait’ta, joka on brasilialaisten mukaan kuitenkin aivan eri asia.

Samasta kasvista saa äärettömän kirjon erilaisia juomia. Ehkä se on konsumerismia, ehkä se on trendi, ehkä kahvin nauttiminen on osa kulttuuria. Ruoan ja juoman muodit ovat kenties vaihtelevia, mutta kahvi on ollut eri tavoin läsnä suomalaisissa pöydissä jo pitkään.

Good Life Coffeen Lauri puhuu lisää kahvilakulttuurista yrittäjän näkökulmasta Nordic Coffee Culturen blogauksessa.